Videot

LAURI VIIDAN TAMPERE

Lauri Viidan Tampere -sivusto

Upea Lauri Viidan Tampere -sivusto tarjoaa kierroksen kirjailijan jalanjäljissä videoiden, kuvien ja tekstin avulla. Kymmenestä haastateltavasta osa on Viidan aikalaisia. Sivusto on osa Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden raittisarjaa, ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut tietokirjailija Hannu Hyttinen.

KULTTUURI TAMPERE LAURI VIIDASTA

Lauri Viidan elämään liittyvistä paikoista kertovia videoita. Löydät videot myös edellä mainitulta Lauri Viidan Tampere -sivustolta!

Lauri Viita -museo

Lauri Viidan poika Seppo Viita kertoo talosta, joka oli hänen isänsä lapsuuden- ja nuoruudenkoti sekä innoittaja Moreeni-romaanin kirjoittamisessa.

Lauri Viidan vanhempien ensimmäinen oma talo

Lauri Viidan ensimmäisen vaimon Kertun hyvä ystävä ja urheilijatoveri Helmi Hellman muistelee Viidan pariskuntaa.

Lauri Viidan syntymäkoti

Lauluntekijä Heikki Salo ja teatteriohjaaja Sirkku Peltola kertovat Viidan syntymäkodista, jossa itse nyt asuvat, sekä Viita 1949 -näytelmän synnystä.

Lauri Viidan nuoruus ja kouluajat

Pispalan mies Pertti Paloheimo muistelee kohtaamisiaan Lauri Viidan kanssa ja kertoo myös tämän kouluvuosista. Molemmat ovat käyneet Tampereen klassillista lyseota.

Pispalan entinen työväentalo

Liisa Kivelä kertoo Pispalan entisestä työväentalosta, jonka toimintaan Lauri Viita innokkaasti osallistui.

Entinen Ahjolan toimitalo

Emeritusprofessori Yrjö Varpio kuvailee Pispalan ja Ahjolan vaikutusta Lauri Viidan elämään ja tuotantoon.

Koivusen talo

Esko Koivunen kertoo muistojaan Lauri Viidasta, joka asui Koivusen talon yläkerrassa ensimmäisen avioliittonsa ajan.

Tampereen vanha kirjastotalo ja Mäkelän piiri

Yrjö Varpio luonnehtii kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän kirjallisuuspiirin merkitystä Viidan uralle. Samasta piiristä on lähtöisin myös Väinö Linna.

Lauri Viidan Moreeni Tampereen Teatterissa

Näyttelijät Seppo Mäki ja Maija-Liisa Majanlahti palaavat muistoissaan vuoden 1964 Moreeni-näytelmään, jota tehtäessä Lauri Viita itsekin oli usein paikalla.

Lauri Viidan hauta

Emeritusprofessori Yrjö Varpio kertoo Viidan haudasta.

MUSIKAALI VIITA 1949

Musikaali Viita 1949 oli kirjailijan juhlavuoden jymymenestys.

Viita 1949 -musikaalin kappale Itsenäinen, yksinäinen mies

Tampereen Työväen Teatteri
Musiikki levyltä Viita 2016 sov. Eeva Kontu san. Lauri Viita & Heikki Salo laulu Jari Ahola
Kantaesitys 25.10.2016 Eino Salmelaisen näyttämö Ohjaus Sirkku Peltola

Viita 1949 -tekijähaastattelu

Pispalan kirjailija juhlavuoden musiikkinäytelmässä. Kantaesitys 25.10.2016

Viita 1949 – Alfhild-kappaleen äänitys

Viita 1949- näytelmän musiikista äänitettiin touko-syyskuussa 2016 äänilevy. Alfhild säv. Eeva Kontu san. Lauri Viita sov. Eeva Kontu, Joonas Mikkilä, Mikko Renfors äänitys ja miksaus: Mikko Renfors masterointi: Jaakko Viitalähde/ Virtalähde Mastering Jari Ahola, laulu
Poikakuoro Pirkanpojat (joht. Jouni Rissanen) Pirkanmaan musiikkiopiston lapsikuoro TACTUS (Olli-Taavetti Kankkunen)

YLE ELÄVÄ ARKISTO

Ylen Elävästä arkistosta löytyy materiaalia niin Viidasta kuin tälle niin merkittävästä Pispalastakin.

Punainen Pispala kohosi villinä harjulle

Dokumentissa Nousu Pispalaan (1965) Viita kävelee tutuissa maisemissa ja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Pispalassa.

Lauri Viidan Pispalaa

Filmissä Lauri Viita – rakentaja (1962) liikutaan Pispalan maisemissa.

”Betonimylläri” Lauri Viita oli luonnonmullistus

Aila Meriluoto kertoo 14.12.1974 nauhoitetussa radiohaastattelussa Viidasta ja elämästään tämän kanssa.

Alfhild, lausujana Veikko Sinisalo

Kokoelmasta Betonimylläri, 1947.

Runoilijat äänessä

1940-luvulla kuvatussa leikkaamattomassa filmissä Aale Tynni, Oiva Paloheimo, Eila Kivikkaho, Sirkka Selja, Aila Meriluoto, Lauri Viita ja Kirsi Kunnas lausuvat runojaan.

YLE AREENA (RADIO)

Lauri Viidan taide ja elämä sekä Pispalan historia puhututtavat edelleen.